AJANKOHTAISTA

tiedote: 8.10.2019

Musiikkia Linnassa 2019

Musiikkia linnassa -vanhan musiikin festivaalin viisi konserttia 18.10.-14.11.2019

Hämeen Linna
perjantaina 18.10. klo 19.00
Trio Sufira

Aino Peltomaa, sopraano, nokkahuilu, fiideli ja harppu
Eira Karlson, mezzosopraano ja fiideli
Susanna Tollet, altto, nokkahuilu ja kampiliira

Liput: 20 € / 15 € (ovelta tai ticketmaster)

Trio Sufira on vuonna 2014 perustettu keskiaika-renessanssitrio. Trion musiikillisessa keskiössä on eurooppalainen vanha musiikki: trecento, ars subtilior ja varhaisrenessanssi, mutta yhtye esittää myös uutta musiikkia. Tavoitteena onkin tuoda esille vanhan ja uuden musiikin yhteisiä piirteitä ja haastaa yleisö mukaan kuulostelemaan myös historiallisia sävellyksiä kuin ne olisivat vastasävellettyjä. Säveltäjistä mainittakoon: F. Landini, P. da Firenze, J de Senleches, Solage, G. Dufay ja J. Dunstaple.

Sufira tekee myös sävellystilauksia, ja on kantaesittänyt teokset säveltäjiltä James Wood ja Matei Gheorghiu.

Sufira on esiintynyt kotimaisilla musiikkifestivaaleilla, mm. Aurore renessanssimusiikkijuhlat, Kirkko soikoon -festivaali, Siuntion Lux Musicae -festivaali ja Kauniaisten musiikkijuhlat. Vuoden 2018 aikana yhtye on julkaissut cd-levyn Belle, bonne, fumée (Fuga 9442), tehnyt Ahvenanmaan kiertueen sekä vieraillut Ruotsissa Söderköpingin NoMeMus-festivaalilla (Nordisk festival för Medeltida Musik). 

lisätietoa https://www.sufira.fi/


Hämeenlinnan raatihuone
tiistaina 22.10. kello 19.00
Hämeenlinnan kaupunginorkesterin 85-vuotiskonsertti

Tuomas Pirilä, kapellimestari
Valentina Pugacheva ja Emilia Sohlberg, viulu

Liput 20 € / 10 € alle 12v (tuntia ennen ovelta)

Ohjelma:

W.A. Mozart; Adagio ja Fuuga
Erkki Melartin; Serenadi E-duuri
Tauno Marttinen; Andante religioso
Sampsa Ertamo; Kunnianosoitus Jarmo Sermilälle
Jarmo Sermilä; Burlesque
Antonio Vivaldi; konsertto kahdelle viululle, solisteina Valentina Pugacheva, 1. viulu ja Emilia Sohlberg, 2. viulu


Hämeenlinnan kirkko
lauantaina 2.11. klo 19.00
Gabriel Faure: Requiem

Vanajan Kamarikuoro
Johtaa Sonja Saarikko
Minna Koskikunnas, mezzo-sopraano
Heikki Seppänen, baritoni

Ohjelma 15 € / 10 € (tuntia ennen ovelta)

Yhteistyökonsertti Hämeenlinna-Vanajan seurakunnan kanssa

Gabriel Fauré aloitti Requiemin (Op 48) luonnostelun vuonna 1887. Vaikka Fauré oli menettänyt isänsä kahta vuotta aiemmin ja menetti äitinsä sävellystyön alkuvaiheissa, hän kertoi säveltäneensä teoksen "huvin vuoksi".

Kantaesityksen aikaan 16. tammikuuta 1888 Faurén requiem koostui viidestä osasta, jotka olivat Introït et Kyrie, Sanctus, Pie Jesu, Agnus Dei ja In Paradisum. Tämän version esittämiseksi vaadittiin sekakuoro, sopraanosolisti, matalien jousien orkesteri, harppu, patarummut ja urut sekä Sanctuksessa sooloviulu. Säveltäjä lisäsi teokseensa Offertoiren vuonna 1889. Hän myös liitti siihen Libera men, jonka oli alun perin säveltänyt baritonille ja uruille kaksitoista vuotta aiemmin. Teoksensa uuden version kokoonpanoon Fauré lisäsi käyrätorvet, trumpetit, pasuunat ja baritonisolistin; tämä uusittu versio kantaesitettiin tammikuussa 1893.

Heinäkuussa 1900 kantaesitetty requiemin lopullinen versio on useiten esitetty. Sitä varten kokoonpanoon liitettiin puupuhaltimia ja viuluja. Todennäköisesti nämä muutokset toteutti Faurén oppilas. Requiem esitettiin Faurén omissa hautajaisissa.

Vanajan kamarikuoro on kanttori Ismo Savimäen vuonna 1994 perustama kuoro, joka viettää tänä vuonna 25-vuotisjuhlaansa. Vanajan kamarikuoro oli itse asiassa ensimmäinen kuoro, jonka Ismo Savimäki perusti saavuttuaan nuorena kanttorina Hämeenlinnaan 1990-luvun alussa. Savimäki on johtanut kuoroa lyhyitä taukoja lukuun ottamatta koko sen olemassaolon ajan. Tänä syksynä Ismo Savimäen ollessa virkavapaalla kuoroa johtaa kanttori Sonja Saarikko.

Mozartin Requiemin ja Bachin jouluoratorion kaltaisten ikiklassikoiden lisäksi kuoro on esittänyt runsaasti modernimpaa kirkkomusiikkia. Uudemmista teoksista kuoron ohjelmistoon kuuluvat muun muassa John Rutterin Requiem sekä Karl Jenkinsin Stabat Mater. Kuoron ohjelmistossa on aina ollut rinnakkain melko suurimuotoisia kirkkomusiikkiteoksia sekä pienempiä sekakuoroteoksia, sekä myös maallista ohjelmistoa.

Kuoro on tehnyt lukuisia ulkomaanmatkoja Englantiin, Puolaan, Itävaltaan, Italiaan ja Baltian maihin.

Hämeenlinna-Vanajan seurakunnan kanttori Sonja Saarikko aloitti pianonsoiton opinnot Päijät-Hämeen konservatoriossa vuonna 1989 Lea Terno-Kivilän ja Eeva Havulehdon oppilaana. Hän jatkoi opintoja Sibelius-Akatemiassa kirkkomusiikkiosastolla, josta valmistui musiikin maisteriksi keväällä 2007 pääaineenaan urkujen soitto. Tärkeimpinä opettajina ovat olleet Markku Hietaharju ja Markus Malmgren. Sonja Saarikko on esiintynyt kamarimuusikkona ja osallistunut sekä solistina että orkesterisoittajana ja kuorokorrepetiittorina keskeisten kirkkomusiikkiteosten toteuttamiseen.

Tällä hetkellä hän täydentää opintojaan Tampereen ammattikorkeakoulussa kuoronjohtoluokalla.

Mezzo-sopraano Minna Koskikunnas on valmistunut Musiikin maisteriksi v.1991.Sibelius-Akatemiasta kirkkomusiikin koulutusohjelmasta pääaineenaan laulu. Hän on opiskellut aluksi Marit Mönkkösen oppilaana sekä vuosina 1991-1992 mezzosopraano, oopperalaulaja Leili Tammelin johdolla Tallinnan konservatoriossa ja jatkaa hänen ohjauksessaan edelleen. Hän on osallistunut myös Kangasniemen mestarikurssille. Minna Koskikunnas on esiintynyt solistitehtävissä useissa suurissa kirkkomusiikkiteoksissa. Minna Koskikunnas toimii kanttorina Hämeenlinna-Vanajan seurakunnassa.

Baritoni Heikki Seppänen on suorittanut Sibelius-Akatemiassa kanttori-urkurin ja musiikinjohtajan tutkinnon vuonna 1987. Hän on opiskellut laulua aluksi Olavi Hautsalon johdolla ja myöhemmin Esa Ruuttusen johdolla. Heikki Seppänen on esiintynyt useiden kirkkomusiikkiteosten laulusolistina kotimaan lisäksi Latviassa ja Espanjassa. Laulajana Heikki Seppänen on toiminut erityisesti eri kuorojen kanssa. Hän on johtanut useita suomalaisia kuoroja mm. Turun Linnan Kamarikuoroa ja kanttoreista koottua Vox Cantorum - kamarikuoroa, Viron Filharmonista kamarikuoroa sekä Flora-kören ja Brahe Djägnar -ylioppilaskuoroja. Heikki Seppäsen viimeisin Sibeliuksen sekakuorolaulujen kokonaislevytys (Ondine) Viron Filharmonisen kuoron kanssa on saanut erittäin kiittäviä arvioita ympäri maailmaa. Seppänen toimii johtavana kanttorina Hämeenlinna-Vanajan seurakunnassa.


Hämeen linna
torstaina 7.11 klo 19.00
Luonnon äänet: Kreeta-Maria Kentala & Matias Häkkinen

Kreeta-Maria Kentala, barokkiviulu
Matias Häkkinen, cembalo

Liput: 20 € / 15 € (ovelta tai ticketmaster)

Kaustislainen pelimanni ja barokkiviulisti Kreeta-Maria Kentala ja cembalisti Matias Häkkinen ovat koonneet ohjelman, jossa esitellään erilaisia luonnonilmiöitä musiikillisessa muodossa. Sanavalmiit muusikot myös kertovat konsertin teosten taustoista.

Kaustislaisesta kansanmusiikista löytyy havaintoja kirkonkirjoista jo 1700-luvulta, barokin tyylikauden loppupuolelta. Musiikki liikkui tuolloin vikkelästi hovista kadulle ja päinvastoin. Silloin elettiin kepeän poljennon aikaa sekä taide- että kansanmusiikissa, tanssiminen oli yleinen seurustelumuoto sekä peilisaleissa että kapakoissa.

Tässä tanssillisessa folkbarokkiohjelmassamme yhteinen nimittäjä on luonto, joka on inspiroinut sekä pelimanneja että barokkisäveltäjiä. Tervetuloa matkalle suomalaisen mäntymetsän ja böömiläisen talonpojan takapihan kautta italialaisen tähtitaivaan tuikkeeseen.

Ohjelma:

Johann Jakob Froberger (1616-1667): Chemin Montagneux (Kävely kukkuloilla)
Johann Heinrich Schmelzer (c. 1623-1680): Sonata Cu Cu
François Couperin (1668-1733): Les Sylvains (Metsän menninkäiset)
Trad. Leivosen polska
Marco Uccellini (n. 1603 - 1680): Sonata 'La Luciminia Contenta' (Tyytyväinen Luciminia)
Konsta Jylhä (1910-1984): Metsämarssi
François Couperin (1668-1733): Le Moucheron (Pikkulintu)
Viljami Niittykoski (1895-1985): Luonnon ääniä
Heinrich Ignaz Franz von Biber (1644-1704): Sonata Representativa
Otto Hotakainen (1908-1990): Koukkulammin polkka
Johann Caspar Ferdinand Fischer (c.1656-1746): Prélude and Courante d'Uranie (Astronomian muusa)
Trad. Himlens polska (Taivaanpolska)
Antonio Pandolfi Mealli (c. 1630-c. 1669): Sonata opus 3 no. 1 La Stella (Tähti)

Kaustisella ylöskasvaneen viulisti/barokkiviulisti/pelimanni Kreeta-Maria Kentalan tärkeimpiä opettajia ovat olleet Mauno Järvelä ja Kaija Saarikettu, Tukholmassa Jennifer ja Endre Wolf sekä Kölnissä Reinhard Goebel. Hän on tehnyt monenlaista työtä pitkällä muusikon urallaan, toiminut orkesterimuusikkona ja myös pedagogina erikoisalanaan barokkimusiikki. Valtion säveltaidetoimikunnan v. 2017 myöntämä 5-vuotinen taiteilija-apuraha mahdollistaa keskittymisen muusikon työhön: hän soittaa konsertteja soolona ja kamarimuusikkona, liidaa orkestereita konserttimestarin pultista ja tekee levytysprojekteja. Hän ehtii ottaa nyt suunnitteluvastuuta myös isommista tapahtumista, kuten Oulunsalo soi -festivaalista ja Kälviän valtakunnallisesta barokkileiristä. Kentala on parhaillaan ehdolla Pohjoismaiden neuvoston musiikkipalkinnon saajaksi. www.kreetamariakentala.fi

Matias Häkkinen on kosketinsoittaja, kapellimestari ja keskeinen vaikuttaja vanhan musiikin ja yleisemminkin klassisen musiikin kentällä. Hänet tunnetaan sekä vahvana visionäärinä että innostuneena tekijänä, inspiroituneena soittajana ja omistautuneena opettajana. Häkkinen työskentelee monipuolisesti erilaisissa muusikon tehtävissä sekä cembalistina että pianistina ja urkurina ohjelmistolla, joka ulottuu renessanssista kaikkein tuoreimpaan nykymusiikkiin. Erityisen kiinnostuksen kohteina hänellä ovat viime aikoina olleet 1600-luvun loppupuolen orkesteri- ja soolocembalorepertuaarit, 1900-luvun alkupuolen vanhan musiikin kulttuuri, sekä hiljattaisemmin improvisaatiotoiminta ja erilaiset epätavallisemmat soitinkokeilut. www.matiashakkinen.com


Hämeen linna
torstaina 14.11 klo 19.00
Espoon barokin yhtye
Miekkailukoulu

Dora Asterstad, viulu
Anna Pohjola, viulu
Riittaliisa Hakulinen, alttoviulu
Elina Mattila, sello
Mikko Ikäheimo, teorbi ja barokkikitara
Laura Vihreäpuu, cembalo ja urut

Liput: 20 € / 15 € (ovelta tai ticketmaster)

Nyt kuultavan konsertin musiikki on 1600-luvulta, vuosisadalta jolloin ympäri Eurooppaa sodittiin niin uskonnon kuin vallankin vuoksi. Suomalaiset Hakkapeliitat osallistuivat Ruotsin ratsuväen joukoissa 30-vuotiseen sotaan pistoolein ja miekoin. Vaikka miekkoja kannettiinkin vielä taistelukentillä, ampuma-aseiden saapuminen Eurooppaan 1400- ja 1500-luvuilla oli alkanut muuttaa miekkailua enemmän siviilitaidoksi. Aatelismiehillä taito kuului yleissivistykseen, kuten naisilla ristipistot ja klaveerin soitto.

Jo 1100-1200-luvuilla Ranskassa alkoi esiintyä miekkailunopettajia, jotka valmensivat oppilaitaan kaksintaisteluun. Kaksintaistelut perustuivat ajatukseen, että kiistassa oikeassa olevan henkilön puolella oli Jumala, eikä hän siksi voinut hävitä kamppailua! Tämänkaltaisia juridisia kaksintaisteluita käytiin 1500-luvulle asti. Vaikka varsinaiset juridiset kaksintaistelut hävisivätkin, kunnian puolesta käydyillä kamppailuilla oli edelleen vahva merkitys miekkailukulttuurissa. Englantilainen "Sotilas- ja siviilikunnia" -kirjanen vuodelta 1602 muistutti, että mitä tarkemmin herrasmies huolehti maineestaan, sitä suurempi oli hänen kunniansa. Mitä pienimmät erimielisyydet johtivatkin asian ratkaisemiseen miekoin. Kaksintaistelut olivat 1600-luvulla verisiä ja johtivat usein joukkotappeluihin, joten osallistujien hengen suojelemiseksi alettiin kehittää tiukkaa kaksintaistelusäädöstöä. Tästä alkoi muotoutua nykyinen urheilumiekkailu ja monet tuolta ajalta peräisin olevat miekkailun säännöt ja liikkeet ovat edelleen käytössä.

Paitsi että konsertin musiikki on sävelletty 1600-luvulla, on se myös Marinin Passacaliota lukuunottamatta peräisin Habsburgin hovissa vaikuttaneilta säveltäjiltä. Habsburg-suku oli eräs merkittävimmistä eurooppalaisista hallitsijasuvuista. Suvun ollessa mahtavimmillaan sen jäsenet hallitsivat samanaikaisesti Itävaltaa, Pyhää saksalais-roomalaista keisarikuntaa, Saksan kuningaskuntaa, Unkaria, Kroatiaa, Böömiä, Espanjaa, Portugalia, Alankomaita ja Napolia.

Habsburgeissa oli myös useita hallitsijoita, jotka olivat musiikin edistäjiä ja säveltäjiä. Musiikkikeisareina erottuvat esimerkiksi Ferdinand III (1608-1657), hänen poikansa Leopold I (1640-1705) ja Leopoldin poika Joseph I (1678-1711). Juuri näiden keisareiden alaisuudessa työskentelivät Johann Heinrich ja Anton Andreas Schmelzer sekä Johann Joseph Fux.

Aikamatka voi siis alkaa. Sukella karnevaalin humuihin, tai eläydy taistoihin ja näe mielessäsi pakoonpötkivät osmaanit. Tai astu miekkailukoulun saliin keskelle keskittynyttä opetusthetkeä. Ja ennenkaikkea anna korvia hivelevien melodioiden koskettaa sinua juuri tässä hetkessä.

KONSERTIN TEOKSET

Serenata con altre arie on Wienissä Habsburgien hovissa palvelleen Johann Heinrich Schmelzerin mahdollisesti vuonna 1667 säveltämä kappale. Se näyttäisi piirtävän kuvan karnevaaleista. Teoksen pienissä osissa juhlitaan ja ilakoidaan, mukana vilahtaa myös koominen Commedia dell'arte -hahmo Harlekiini ( Erlicino ). Keskenään vuorottelevat osat Campanella (tässä kuolinkellot) ja Lamento ovat mitä ilmeisimmin viittaus karnevaalien päättymiseen.

Passacalio, italialaisen Biagio Marinin vuonna 1655 julkaisemasta kokoelmasta Per ogni sorte di strumento musicale Passacaglia, on 1600-luvun alussa kehittynyt hidas hovitanssi. Nimen alkuperä on espanjankielisissä sanoissa pasar (kävellä) ja calle (tie): alunperin espanjalaiset kitaristit improvisoivat laulujen säkeistöjen välille kadensseja, joiden aikana he saattoivat astella yleisön joukossa. Passacagliasta kehittyi yhä käytössä oleva sävellysmuoto, joka perustuu muuttumattomana toistuvaan melodiaan. Marini oli paitsi taiturillinen viulisti, myös laulaja, ja tämä hauras Passacalio onkin kuin riipaisevan kaunis balladi!

Türkenschlacht bei Wien -teos on kuvaus Wienin taistelusta, joka käytiin vuonna 1683 osana suurta Turkin sotaa. Osmanit piirittivät Wieniä kahden kuukauden ajan, kunnes avustusjoukkojen saavuttua turkkilaisten armeija lyötiin päivässä. Taistelu oli tärkeä, sillä se merkitsi osmanien vallan vähenemistä ja Habsburgien vallan nousua Euroopassa. Nyt kuultava viulusonaatti on yksi monista Wienin taistelun musiikillisista muotokuvista. Sonaatti on merkitty Johann Heinrich Schmelzerin vanhimman pojan, Anton Andreas Schmelzerin nimiin. Musiikki on kuitenkin kopio Heinrich Ignaz Franz von Biberin aikaisemmin julkaistusta Mysteerisonaatteihin lukeutuvasta sonaatista nro 10 "Jeesus kuolee ristillä". Aitoa Schmelzeriä teoksessa on vain viimeinen osa Victori der Christen , jonka molemmat puolet kerrataan kolmesti. Sonaatti on scordatura -sonaatti eli viulu viritetään Schmelzerin versiossa alhaalta lukien a e' h' e''. Normaalista poikkeavan virityksen avulla saadaan harmonisesti tärkeät sävelet, vapaat kielet, resonoimaan ja tuomaan uudenlaisia sointivärejä.

Partita Turcaria on Johann Joseph Fuxin vuonna 1701 julkaisemasta Concentus musico-instrumentalis -kokoelmasta. Partitalla on myös alaotsikko "Vuoden 1683 Wienin piirityksen Musiikillinen muotokuva", kyse on siis samasta merkittävästä taistelusta kuin edellä kuullussa viulusonaatissa. Partitan ote on kuitenkin karikatyyrimaisempi: osmaanit saapuvat itsevarmoina tanner tömisten ja aseet ryskyen. Kuvassa vilahtavat janitsaarit, osmanien valiojoukot. Viimeinen osa maalaa hieman koomisen kuvan pakoon pötkivistä, karvaan tappion kokeneista osmaaneista. 

Lamento sopra la morte Ferdinand III on yksi Schmelzerin varhaisista teoksista. Lamenton syntyvuotta ei tiedetä, mutta on arveltu, että hän omisti teoksen spontaanisti työnantajansa keisari Ferdinand IIIn muistolle tämän kuoltua vuonna 1657 kappaletta vaikkei kappaletta oltu virallisesti tilattukaan. Ferdinand oli itsekin arvostettu säveltäjä, ja hänen kynästään on lähtöisin ooppera, oratorio, messu ja 10 hymniä, sekä pienempiä kirkkomusiikkiteoksia. Ferdinand perusti myös hoviorkesterin, joka sai paljon vaikutteita italialaisilta säveltäjiltä.

Die Fechtschule on musiikillinen tuokiokuva, joka esittää miekkailuoppituntia. Aikoinaan vain aatelisilla ja myöhemmin yliopistojen opiskelijoilla, eräänlaisella hengen aatelilla, oli oikeus kantaa miekkoja. Kuuluisien opettajien ympärille syntyi koulukuntia aivan kuten mestariviulistien ympärille. Mestarimiekkailijat väittivät usein osaavansa voittamattomia miekkailuliikkeitä, joiden salat paljastettiin vain vaitioloa vannoneille oppilaille, tietysti maksua vastaan. Myös Turun Akatemiassa oli aatelisnuorilla mahdollisuus hankkia valmistavaa sotilaskoulutusta (miekkailu ja ratsastus) jo 1600-luvun puolivälistä lähtien. Schmelzerin miekkailutaidoista ei tiedetä, mutta Habsburgin hovin väelle taito on ollut hyvin tuttu. Miekkailutaidon omaava henkilö osasi usein myös soittaa viulua - olisiko sormien, ranteen ja käsivarren työskentely molemmissa lajeissa samanlaista? Kuten konsertin alussa kuultu Serenata, tämäkin teos pitää sisällään pieniä tanssi- ja karaktääriosia. Itse oppitunnilla ykkösviulu hyökkää ja väistää, muut soittimet toimivat säestävinä rummunlyöjinä. Bader viittaa parturi-kirurgiin, joka oli barokin aikana hyvin yleinen ammattiyhdistelmä. Ehkäpä oppitunnin aikana tuli kuitenkin osumia, jotka täytyi käydä hoidattamassa.

ESPOON BAROKIN YHTYE

Espoon barokki ry on vuonna 2015 perustettu vanhan musiikin yhdistys ja sen toiminta on ollut alusta asti vilkasta. Espoon barokin yhtyeiden kokoonpano vaihtelee esitettävän ohjelmiston mukaan. Suurempia projekteja ovat olleet luotsaamassa mm. Sirkka-Liisa Kaakinen-Pilch, Aapo Häkkinen ja Anssi Mattila. Kotikaupunkinsa lisäksi yhdistyksen muusikot ovat esiintyneet usealla vanhan musiikin festivaalilla, mm. Sastamala Gregoriana, Aurore - Renessanssimusiikkijuhlat ja Haminan tuore Miekat, muurit, musketit - historiafestivaali. Syksyllä 2019 Espoon barokki ry käynnisti myös oman Espoon barokkipäivät -festivaalin.

Dora Asterstad on tukholmalaissyntyinen viulisti, joka Sibelius Akatemiassa suoritetun maisterin tutkinnon jälkeen on juurtunut syvälle Suomen musiikkielämän rikkaaseen maaperään. Hän on osallistunut lukuisiin kansainvälisiin levytyksiin, festivaaleihin ja kiertueisiin kamari- ja orkesterimuusikkona m.m. FiBOssa, Tapiola Sinfoniettassa, Helsingin kaupunginorkesterissa, Radion sinfoniaorkesterissa, Wegelius-kamarijousissa, Avanti! -kamariorkesterissa sekä lyhyellä soittovierailulla Musica Vitae:ssa ja Dahlkvistkvarttenissä sekä The English Concert:ssä. Dora on ollut perustamisesta lähtien Espoon Barokin jäsen. Hän on myös vakituisena soittajana Helsingin barokkiorkesterissa ja Suomen Kansallisoopperan orkesterin jäsen vuodesta 2016.

Viulisti Anna Matilda Pohjola on toiminut freelance-muusikkona vuodesta 2012. Eniten työtilaisuuksia niin pienkokoonpanoissa kuin solisti- ja konserttimestaritehtävissäkin on tarjonnut Espoon barokki ry, jota hän oli perustamassa vuonna 2015. EB-yhtyeet ovat esiintyneet myös yhä useammalla vanhan musiikin festivaalilla, mm. Sastamala Gregoriana ja Aurore - Renessanssimusiikkijuhlat. Pohjola esiintyy säännöllisesti myös Kuninkaantien muusikoissa, Suomalaisessa barokkiorkesterissa sekä FiBO Storiassa. TyrskyEnsemble ja Barokkiyhtye Rosinante ovat tärkeitä työskentelyalustoja Pohjolan kamarimuusikkoudelle.

Alttoviulisti Riittaliisa Hakulinen työskentelee alttoviulunsoiton lehtorina Musiikkiopisto Juvenaliassa. Valmistuttuaan Sibelius-Akatemiasta vuonna 2012 hän on toiminut alttoviulistina Etelä-Suomen barokkiorkestereissa; Helsingin barokkiorkesterissa, Ensemble Nylandiassa ja Kuninkaantien muusikoissa. Hän on aktiivinen kamarimuusikko ja soittanut myös paljon moderneissa orkestereissa Helsingin alueella. Hän on sovittanut musiikkia kuoroille, kamariyhtyeille ja musiikkiopistojen käyttöön.

Elina Mattila on espoolainen muusikko, jolle on suuri ilo saada olla tekemisissä musiikin kanssa mahdollisimman monipuolisella tavalla. Elina on opiskellut sellonsoittoa Lahden ammatti-korkeakoulussa, sekä vanhaa musiikkia Tanskan kuninkaallisessa musiikkikonservatoriossa, josta hän valmistui musiikin maisteriksi vuonna 2012 pääsoittimenaan barokkisello. Vuonna 2017 hän valmistui maisteriksi myös Sibelius-Akatemian musiikinteorian koulutusohjelmasta. Elina toimii musiikin hahmotusaineiden opettajana Musikinstitutet Kungsvägenissä. Hän on esiintynyt vanhan musiikin yhtyeiden, kuten Espoon barokki, Suomalainen Barokkiorkesteri, Barokksolistene, Opus X, Storia, Kuninkaantien muusikot ja Ensemble Nylandia, kanssa. Lisäksi hän on soittanut Wegelius-kamarijousissa sen perustamisesta lähtien. Vuodesta 2015 lähtien Elina on ollut perustamansa Espoon barokki ry:n puheenjohtaja.

Mikko Ikäheimon muusikon uraa leimaa laaja-alaisuus. Hän on toisaalta kantaesittänyt kymmeniä nykymusiikkiteoksia sooloista konserttoihin modernilla kitaralla, toisaalta hän musisoi säännöllisesti periodisoittimin erilaisissa vanhan musiikin produktioissa. Luutut tulivat Mikon soitinvalikoimaan oikeastaan vasta kitaraopintojen jälkeen. Luuttua hän on opiskellut Baselin Schola Cantorumissa, Barcelonan Esmucissa sekä Sibelius-Akatemiassa, jossa hän suoritti luutun A-tutkinnon maaliskuussa 2018 - ainoana lajissaan 2000-luvulla. Viime aikoina Mikko on esiintynyt useissa poikkitaiteellisissa produktioissa, esimerkiksi Shakespearen hahmojen ympärille rakennetussa The Winter Of Our Discontent-esityksessä yhdessä kanadalaisen sopraano Debi Wongin ja kitaristi Otto Tolosen kanssa, ja Amors i Umors -musiikkinäytelmässä Kataloniassa.

Cembalisti Laura Vihreäpuu on erikoistunut barokinajan kamari- ja orkesterimusiikkiin. Hän konsertoi monipuolisesti osana erilaisia kokoonpanoja duosta orkestereihin, esimerkiksi Tyrsky Ensemblessa, Barokkiyhtye Rosinantessa, L'Arbergatassa, Espoon barokin yhtyeessä ja Kuninkaantien muusikoissa. Yksi yhtyeistä on viulisti Anna Pohjolan kanssa perustettu Duo NaRa, jonka jäsenet ovat vuosien mittaan suunnitelleet, tuottaneet ja toteuttaneet kiertueita ja konsertteja niin itsenäisinä projekteina kuin osana Espoon barokin konserttisarjoja. Konsertoinnin ohella Laura opettaa cembalon - ja pianonsoittoa Espoon musiikkiopistossa ja Musikinstitutet Kungsvägenillä. Lisäksi hän on yksi Espoon barokki ry:n perustajajäsenistä.

https://www.espoonbarokki.com/ 


kutsu: 3.10.2019

Musiikkia linnassa -vanhan musiikin festivaalin viisi konserttia 18.10.-14.11.2019

Musiikkia linnassa täytti viime vuonna 30 vuotta ja on näin Suomen vanhin yhtäjaksoisesti toiminut vanhan musiikin festivaali.

Tiedotustilaisuus

Kutsu medialle: syksyn 2019 konserttien tiedotustilaisuus ti 8.10. klo 11.00
Hämeen linna luentosali, Kustaa III katu 6

Ohjelma:

  • Avaus ja syksyn ohjelman esittely Heikki Seppänen, hallituksen puheenjohtaja
  • Hämeenlinnan kaupunginorkesteri 85-juhlavuoden konsertin esittely Maire Rissanen
  • Musiikkia linnassa -syksyn ensimmäisen konsertin esittely Susanna Tollet / Trio Sufira
  • Hämeenlinnan-Vanajan seurakunnan yhteistyökonsertti Fauren Requiem, Sonja Saarikko.
  • Kahvitarjoilu.

Konsertit 2019

  • Pe 18.10. klo 19 Hämeen linna - Trio Sufira
  • Ti 22.10. klo 19 Raatihuone - Hämeenlinnan kaupunginorkesterin 85-vuotiskonsertti
  • La 2.11. klo 19 Hämeenlinnan kirkko - Gabriel Faure: Requiem (yhteistyössä HML-Vanaja srk)
  • To 7.11. klo 19 Hämeen linna - Kreeta-Maria Kentala & Matias Häkkinen
  • To 14.11. klo 19 Hämeen linna, Espoon barokin yhtye: Miekkailukoulu

Liput: ticketmaster ja/tai ovelta



tiedote: 15.11.2018

Duo Medieval ja keskiaikaa 1200-luvulta Kuninkaansalissa

Duo Medieval eli vanhaan musiikkiin erikoistuneet sopraanot ja instrumenttitaiturit Anneliina Koskinen ja Uli Kontu-Korhonen esittävät upeaa keskiajan musiikkia keskiaikaisessa Kuninkaansalissa, akustiikkaa myöten.

Rakastettu Hildegard Bingeniläinen vuosilta 1098-1179 avaa keskiajan sävelmaailmat, ja konsertissa kuullaan myöhäiskeskiajan musiikkia mm. Englannista. Mukana on musiikkia myös Carmina Buranasta.

Uli Kontu-Korhonen on monipuolinen muusikko. Hän on perehtynyt eurooppalaiseen keskiaikaiseen musiikkiin. Hän laulaa ja soittaa useita instrumentteja, kuten jousella soitettavaa psalttaria, dulcimeria, organettoa ja kannelta. Anneliina Koskinen laulaa, soittaa mm. kawlaa, psalttaria, kelloja ja keskiaikaista harppua. Molemmat ovat valmistuneet Sibelius-Akatemiasta.

Kahden sopraanon äänet nousevat korkeuksiin ja laskeutuvat syvyyksiin menettämättä kristallista kirkkauttaan. Duon saundia on sanottu vahvaksi, herkäksi ja värikkääksi. Monipuolinen instrumentaatio - nokkahuilu, organetto, goottiharppu, sinfonia, rebec, dulcimer, psalttari ja kellot - rikastaa laulua ja yhtyeen sointivärejä, tuoden syviä kaikuja eurooppalaisesta, kiehtovasta menneisyydestä. Vuonna 2018 Suomen kulttuurirahasto myönsi Duo Medievalille vuoden taiteilija-apurahan taiteelliseen työskentelyyn ja konsertointiin.

Musiikkia Linnassa -juhlavuoden konserttisarja lähenee päätöstään, kun Duo Medieval konsertoi Hämeen linnan Kuninkaansalissa keskiviikkona 21.11. klo 19.00. Vuoden juhlavuoden teema on Ihmisen Ääni, ja nyt on vuorossa Keskiajan Ääni.

Musiikkinäyte

Keskiajan Ääni 21.11. klo 19.00
Duo Medieval: Anneliina Koskinen ja Uli Kontu-Korhonen
Hämeen linna, Kuninkaasali

22/18€ ticketmaster ja tuntia ennen ovelta



Tiedote 2018

Musiikkia Linnassa 30 vuotta - juhlavuoden teema Ihmisen ääni

Vanhan musiikin festivaali Musiikkia Linnassa täyttää tänä vuonna 30 vuotta Hämeenlinnassa. Juhlavuoden teema on Ihmisen Ääni, jonka ympärille juhlavuoden syksyn konsertit pohjautuvat.

Musiikkia Linnassa hallituksen puheenjohtaja Heikki Seppänen on ollut rakentamassa yhteistyötä juhlavuoden ympärille. Yhteistyökonsertteja järjestetään yhteistyössä 60 vuotta täyttävän Hämeenlinnan Sibelius-seuran ja 70-vuotisjuhliaan viettävän Hämeenlinnan Seudun Taideyhdistyksen kanssa.

Hämeenlinnan-Vanajan seurakunnan kanssa on aloitettu mittava yhteistyö, joka näkyy syksyllä Giuseppe Verdin Requiemin esittämisessä sekä jouluisessa Bachin Jouluoratoriossa, joka on osa Bachin juhlavuoden 333-sarjaa.

Kaikkiaan syksyn ohjelmassa on kuusi konserttia, jotka sisältävät Bachia, Verdiä, liedejä, kansanmusiikkia, kuoromusiikkia ja näiden ohessa instrumentaalimusiikkia. Ääniä kuuluu keskiajalta tähän päivään!

- Saamme yhteistyössä aikaan upean konserttisarjan koko syksyksi. Hämeenlinnassa juhlivat tänä vuonna Sibelius-seura ja Hämeenlinnan Seudun Taideyhdistys merkkivuosia Musiikkia Linnassa ohella, jolloin yhteisvoimin yleisölle on tarjolla Ihmisen Ääni -teemalla monipuolista musiikkia, Heikki Seppänen kertoo.

Juhlasyksyn kuusi konserttia

Ihmisen Ääni kuullaan monenlaisena juhlavuoden konserteissa, joista ensimmäisenä on 18.9. Sibelius-seuran kanssa yhteistyökonsertti Ihmisen Ääni - Elämän Ääni Studia generalia -sarjassa. Solisteina ovat Pia Freund, sopraano, Tuomas Katajala, tenori ja Erkki Korhonen, piano. Jean Sibelius on läsnä elämän koko kirjolla.

Hämeenlinnan Seudun Taideyhdistyksen yhteistyökonsertissa 11.10. läsnä on kuorolaulun ääni - Hämeenlinnan Ääni, jota kuullaan kolmen kuoron äänin. Hämeenlinnan Mieskuoro ja naiskuoro Timotei sekä Härkätien Kamarimuusikot ovat Hämeenlinnan ääniä.

Intohimon Ääni on vuorossa Duo Seitan ja Mástangon kanssa Hämeen linnassa 25.10. Duo Seita eli Teija Laitila ja Laura Huovinen tuovat mordernit sävyt laulumusiikkiin, joka kuljettaa kalevalaisen Ainon tarinan. Mástango tulkitsee suomalaisia ja argentiinalaisia tangoja improvisoivalla otteella. Yhtyeessä soittavat Mikko Helenius (bandoneon, piano ja laulu), Antero Jakoila (kitara) ja Mauri Saarikoski (viulu).

Marraskuun 2. päivänä vuorossa on Verdin Ääni, Giuseppe Verdin Requiem, joka on syksyn "suuri konsertti". Requiem toteutetaan yhteistyössä Hämeenlinna-Vanajan seurakunnan kanssa. Kapellimestarina on Heikki Seppänen.

Kaksi viimeistä konserttia, Keskiajan Ääni ja Bachin ääni ( 21.11. ja 12.18.) ovat vanhaa musiikkia perinteen mukaisesti. Keskiajan Ääni eli Duo Medieval, Anni Koskinen & Uli Korhonen laulavat, soittavat harppua, huiluja ja dulcimeria.

Bachin Ääni kuuluu sarjaan Bach 333. 18.12. kuullaan Hämeenlinnan kirkossa Jouluoratorio, kantaatit I-III ja solistien lisäksi Suomalaista Barokkiorkesteri FiBo:a. Solisteina: Sonja Saarikko, sopraano, Teppo Lampela, Altto, Hannu Lehtikangas, tenori ja Juha-Pekka Mitjonen, basso.

30 vuotta sitten...

Musiikkia Linnassa 30 vuoteen mahtuu monta nimeä, hallitusta ja ennen kaikkea monta konserttia. Alkutahdit yhdistykselle lyötiin toimikunnassa, jonka tarkoituksena oli luoda toimintaa Hämeen linnan ympärille. Vuosissa elettiin noin 1988...

Samaan aikaan vanha musiikki oli nousukiidossa, ja näin linnaan kehitettiin festivaali. Pitkäaikainen puheenjohtaja Pirjo Poutanen toteaa, että aika oli suopea isohkoille konserteille ja mukana oli innostuneita tekijöitä. - Yrityselämän tuki oli korvaamaton, sillä se halusi tukea kulttuuria, ja yritykset toivat omia vieraitaan konsertteihin.

Syksy valikoitui konserttien ajankohdaksi, koska kesät olivat täynnä muuta ohjelmaa. Poutanen pohtii, miten alkuvuosina yleisö oli innostunutta ja täytti Hämeen linnan salit. Konsertteja järjestettiin myös Raatihuoneella, kuten nytkin.

Aikanaan konsertit myös taltioitiin Musiikkia linnassa -äänitesarjaan myytäviksi.

Alkuvuosien tärkeitä aktiiveja ovat olleet taiteellisina johtajina professori Tuija Hakkila, huilutaiteilija Mikael Helasvuo ja säveltäjä Jarmo Sermilä. Muistissa ovat nimet Matti Niikkula, Maija Paavilainen, Kerttu Loukojärvi, Liisa Hakkila , Jaakko Tiainen... vuosien saattoon mahtuu nimi jos toinenkin.

Musiikkia Linnassa ry perustettiin konserttisarjan käynnistyttyä vasta vuonna 1990-91. Musiikkia Linnassa laskee kuitenkin syntymävuotensa vuoteen 1988, jolloin ryhdyttiin konserttien valmisteluun. Ensimmäiset konsertit järjestettiin vuonna 1989. Rekisteröitävän yhdistyksen alkuunpanija on Liisa Hakkila.

Istuva puheenjohtaja on Hämeenlinna-Vanajan seurakunnan johtava kanttori Heikki Seppänen, joka seurasi monivuotista puheenjohtajaa, johtaja Erkki Korhosta.

Lisätiedot
Heikki Seppänen
Puh. 040 804 9317
heikki.seppanen@evl.fi


Tiedote: 28.11.2017

Andrew Lawrence-Kingin ja Kamarikuoro Utopian matkassa keskiajalle

- Piae Cantiones -laulut juurillaan

Konsertti Hämeenlinnan kirkossa 2.12. klo 19.00

Piae Cantiones -laulut palautuvat syntymänsä alkulähteille Hämeenlinnassa 2.12. adventin aattona, jolloin Kamarikuoro Utopia ja vieraileva johtaja Andrew Lawrence-King esittävät tuttuja lauluja alkuperäisinä, keskiaikaan palautuvina.

Konsertissa palataan munkkien keskiaikaan ja aikaan, jolloin yksiäänisiksi kirjoitettuja sävelmiä ja lauluja improvisoitiin eri esityksissä. Uusia tekstejä ja sävelmiä syntyi ympäri Keski-Eurooppaa, josta ne oppineiden mukana kulkeutuivat Suomeen saakka. Piae Cantionesin laulut koottiin Turussa yhteen vuonna 1582.

Tämä ainutlaatuinen kokoelma keskiaikaisia ja renessanssin melodioita tunnetaan nykyään ympäri maailman. (kuuntele näyte konsertin ohjelmasta)

Utopian taiteellinen johtaja Mikael Maasalo kertoo, että kaikki esitettävät Piae Cantiones -laulut on sovitettu uusiksi ja eri tavalla kuin tutut Heikki Klemetin sovitukset. - Tuloksena on myös uusi äänimaailma, Maasalo paljastaa. - Laulamme kaikki moniäänisesti, ja jopa 15-18-äänisinä improvisoiden.

Hämeenlinnan kirkossa kuullaan siis täysin erilainen Piae Cantiones -kokonaisuus. Joulu, iloisuus, rytmisyys, improvisaatio ja vanhat soittimet ovat läsnä. Kun johtajan paikalla on Andrew Lawrence-King, tiedossa on aitoa menoa keskiajan ilonpidosta.

Keskiaikaista meteliä ja iloa lähtee Ricardo Padillan mukana vanhoista lyömäsoittimista. Andrew Lawrence-Kingillä on vanhoja harppuja. Soitinvalikoimaan sisältyvät mm. kampiliira, keskiaikaisia kelloja, lintupillejä, regaali ja pienet urut. Lawrence-Kingillä on mukana harppujen lisäksi psalttari (kanteleen etäinen sukulainen, näppäiltävä soitin) ja vanha kannel.

- Vaikka laulut on sovitettu uudelleen, vanhat ja tutut, kauniit melodiat ovat läsnä, Maasalo tietää.

Suomen lahja maailman joululle

Piae Cantiones -kokoelma levisi Suomesta vasta 1800-luvulla Englantiin ja edelleen Eurooppaan. Näin moni suomalaisalkuinen laulu on muodostunut osaksi kansainvälistä jouluperinnettä.

Esimerkiksi Englannissa ja Amerikassa jouluun kuuluva laulu Good King Wenceslas (kuuntele näyte Youtubessa) on kotoisin Piae Cantiones -kokoelmasta.

- Suomi 100 -juhlavuonna tämä on mainio esimerkki vanhasta, eurooppalaisesta kulttuuristamme, Maasalo pohtii. - Konsertissa kuullaan, miten nämä laulut soivat noin 600 vuotta sitten!

Hanki liput

Lisätiedot

Mikael Maasalo
Kamarikuoro Utopia taiteellinen johtaja
Puh. 050 412 2887
mikael.maasalo@gmail.com

Heikki Seppänen
Musiikkia linnassa hallituksen puheenjohtaja
Puh. 040 804 9317
heikki.seppanen@evl.fi


Syyskausi 2017

tiedote 3.10.2017:

Musiikkia linnassa tähtikirkas konserttisarja: Reformaatio 500 ja Suomi 100

  • 9.10. Ilya Gringolts ja Suomalainen barokkiorkesteri
  • 22.10. Anna-Maria Lehtoaho ja Hämeenlinnan kaupunginorkesteri
  • 21.11. Sirkka-Liisa Kaakinen ja Tuija Hakkila 
  • 2.12. Kamarikuoro Utopia ja Andrew Lawrence-King

Musiikkia linnassa -konserttisarjan neljä konserttia ovat jälleen täynnä musiikin riemua ja esittämisen taituruutta. Monipuolisessa ohjelmistossa on 1700-luvun musiikkihelmiä, reformaation ajan musiikkia noin 500 vuoden takaa sekä sokerina pohjalla "omia" Piae Cantiones -lauluja joulukuussa.

- Olemme rakentaneet monipuolisen ohjelman, jossa on vanhan musiikin loisteliaisuutta, uskontomme 500-vuotisjuhlavuoden musiikkia ja konsertti Suomen itsenäisyydelle vanhojen Piae Cantiones -laulujan kera, Musiikkia linnassa hallituksen puheenjohtaja Heikki Seppänen luonnehtii.

- Iloitsemme myös, että Hämeenlinnan kaupunginorkesteri on mukana konsertoimassa. Reformaatio 500 vuotta konsertoidaan kaupungin omin voimin.

Maanantaina 9.10. klo 19.00 Hämeenlinnan kirkko

Konsertin otsikko on L´arte del violino, Säkenöivää taituruutta 1700-luvulta.

Maailmankuulu viulisti Ilya Gringolts on Suomalaisen barokkiorkesterin solistina. Konsertin päähenkilö on tällä kertaa säveltäjä Pietro Locatelli, aikansa viulutaituri ja 1700-luvun Paganiniksi kutsuttu. Locatellin teosten esittäminen vaatii virtuoosimaista osaamista. Ilya Gringolts soittaa harvoin kuultuja Locatellin sonaatteja, mm. Harmonian labyrintti -lisänimen saaneen konserton, jossa viulisti pääsee käyttämään kaikkea taituruuttaan.

Ohjelmassa on myös Antonio Vivaldin, Johann Adolph Hassen ja Carl Philipp Emanuel Bachin teoksia.

Sunnuntaina 22.10. klo 19.00 Hämeenlinnan kirkko

Reformaatio 500 -juhlavuoden konsertissa Hämeenlinnan kaupunginorkesteria johtaa Lauri Haapanen ja solistina on urkuri Anna-Mari Lehtoaho. Konsertissa on mukana myös Vanajan kamarikuoro, kuoromestarina Ismo Savimäki. Ohjelman rungon muodostavat Giovanni Battista Sammartinin konsertto uruille ja jousille sekä J.S. Bachin Luther-Lieder koraalit.

Konsertti järjestetään yhteistyössä Hämeenlinnan seurakunnan kanssa.

Tiistaina 21.11. klo 19.00 Hämeen linnan Kuninkaansali

Perinteisen Kuninkaansalin konsertin solistit ovat Sirkka-Liisa Kaakinen-Pilch, viulu ja Tuija Hakkila, Silbermann-fortepiano. Hakkila ja Kaakinen-Pilch soittavat J.S. Bachin kuusi sonaattia viululle ja klaveerille.

Sirkka-Liisa Kaakinen-Pilch on viulistina erikoistunut varhaiseen musiikkiin, ja hän on myös johtanut useita eurooppalaisia kokoonpanoja ja orkestereita. Kaakinen-Pilch on toiminut kamarimusiikin professorina Stavangerissa, Tanskan kuninkaallisessa musiikkiakatemiassa ja Bremenin taideinstituutissa. Hän myös opettaa Sibelius-Akatemiassa.

Tuija Hakkila on toiminut pianonsoiton professorina Sibelius-Akatemiassa vuodesta 2014. Hän opettaa pianon lisäksi fortepianon soittoa ja on perehtynyt vanhoihin soittotyyleihin. Hakkila ja Kaakinen-Pilch ovat levyttäneet yhdessä Thomas Byströmin musiikkia fortepianolle ja viululle. Hakkila on levyttänyt myös W.A. Mozartin fortepianosonaattien kokonaislevytyksen kuuden levyn sarjana.

Lauantai 2.12. klo 19.00 Hämeenlinnan kirkko

Piae Cantiones -laulut soivat Kamarikuoro Utopian konserteissa alkuperäisinä, noin 500 vuotta vanhoina versioina tuttujen Heikki Klemetin tekemien sovitusten sijaan.

Konsertin johtaa Utopiaa harjoituttanut maailmankuulu vanhan musiikin taituri, brittiläinen kapellimestari, harpisti ja musiikkitieteilijä Andrew Lawrence-King. Hän on tehnyt tutkimustensa perusteella konserttia varten Piae Cantiones -lauluista uuden edition. Aikalaissoittimia eli psalttaria, harppua, regaalia, kanteleita, jouhikkoa, urkuja erilaisia rumpuja, kelloja ja lyömäsoittimia soittaa Lawrence-Kingin, Katerina Anonenkon ja Ricardo Padillan muodostama ensemble.

Utopiaa on innoittanut Suomen itsenäisyyden juhlavuosi, ja konsertti soikin Suomi 100 -juhlavuodelle. Piae Cantiones laulut on kirjattu noin 1500-luvulla, mutta ne ovat eurooppalaisia, peruja keskiajalta.

Ennakkoliput konsertteihin ticketmaster.fi

Lisätiedot

Heikki Seppänen, Musiikkia linnassa hallituksen pj
heikki.seppanen (at) evl.fi
Puh. 040 804 9317

Suomalainen barokkiorkesteri
Aino Jalkanen, tuottaja
aino.jalkanen (at) fibo.fi
Puh. 045 111 9822
Laura Kajander, toiminnanjohtaja
aino.kajander (at) fibo.fi
Puh. 040 593 7154

Kamarikuoro Utopia
Mikael Maasalo, taiteellinen johtaja
mikael.maasalo (at) gmail.com